Tässä kuvassa olen aika onnellinen, kuten enimmäkseen olen. Välillä sitä ei taas muista ja hajottaa. Sitten onni taas muistuttaa olemassaolostaan yllättävänä tulvahduksena. Vaikka kaupan kassalla, kun huomaa, ettei olekaan mihinkään kiire. Sitä voi aivan rauhassa pakata ostokset pussiin, maidot alimmaksi ja banaanit ylimmäksi. Oikein nauttia siitä. Tietoisena siitä, että lähikaupassa pistäytyminen voi olla sen päivän ainoa käynti kämpän ulkopuolella, koska mitään pakollista menoa ei ole. Sitten hyppelehtii kämpille kesäsateessa ja katsoo mitä kauppareissun aineksista syntyy.
Vaikkapa tällaista.
Brita-tortun pohja, kermavaahtoa ja tuorejuustoa, banaaniviipaleita, rouhittuja suolapähkinöitä ja kinuskikastiketta. Voin kertoa, että tuon kakun maallinen taivallus jäi lyhyeksi: hävisi muuten aika äkkiä makeannälkäisiin suihin.
Todisteeksi siitä, että Helsingissä ei tehdä mitään muuta kuin syödään, viimeviikkoinen sunnuntaibrunssi ihanien tyttöjen seurassa. Ajateltiin ottaa jokaviikkoiseksi perinteeksi.
![]() |
![]() |
Meikä fiilistelee. Valitettavasti ei ole meidän kämppä tämä. |
we wish you a happy summer.
Oli muuten hyvvää tuo kakku! Huom. oli hyvvää :)
VastaaPoistaKiitos Anni!
-Sonia