mitä kuuluu

huoomenta.

Nappasin jonkusortin mahataudin itelleni viime viikolla ja kolme päivää sitten meni vähän vähemmillä voimilla..onneksi satoi. Samalla kun sairastelin, ehdin (kahta kauheammin) nököttää koneella ja tilasin sitten Peakin pikeemekon punaisena tuon vaaleansinisen tilalle. Kaikkea se sairastelu saa aikaan - saapa nähdä mikä jouluvalomekko parilla raidalla sieltä tulee.. :)

Nettishoppailun lisäksi löysin myös vanhoja valokuvia ja maha tuli entistä kipeämmäksi - niin vääränä joutui nauramaan niille silmälaseille ym. kymmenen vuoden takaa. Ne kuvat aukes vaan suunnilleen tahtia 1kuva/10min joten siinä kerkes sopivasti pikku tirsat ottaa samalla kun jännäs mitä seuraavassa kuvassa näkyy. Söi vähän katselunautintoa kylläkin..

Mutta juhannus.
Oli aika vilskettä. Oltiin mökillä, huom. ite ajoin varmaan pari kilometriä mökkitietä, isolla autolla peräkärry perässä!;-) Hetken sen ajon (ja lähinnä niiden saatujen neuvojen..) jälkeen aattelin jo, että tässäpä nämä mun ajamiset oli, enää en rattiin mee. Mutta vois vielä pikkusen yrittää, ja luovuttaa vasta ens ajon jälkeen.

Juhannuksesta jäi jäljelle 0 valokuvaa munsta ja montakymmentä muuta, josta ei saa mitään irti, ruokaa jos jonkinlaista (lähen ihan just syömään, oottakaa lopetan äkkiä) ja väsy mutta silti ihan yees fiilinki!

Illalla tekstiviestinauroin Ellun kans idiooteille ja luin Jari Tervon isäpäiväkirjaa. Nyt pöytään -->


eka kuva

suupielet asuu korvissa

Tämmösellä ilmalla, kun sade murahtelee ikkunan takana ja tuuli riehuu, tekee mieli mennä tuonne parvekkeelle kädet levällään huutamaan jotain kohtalokasta. Dramatiikkaa pilaa se, että kämppä sijaitsee toisessa kerroksessa ja parveke avautuu parkkipaikalle.

jos ette vielä oo nähneet sitä pätkää, joka saa kenet tahansa rakastamaan sadetta, katsokaa se nyt.

Jokatapauksessa sade on ihana. Jos nyt käytän kaikkia aisteja tässä avautumisessa, niin tuo pöheltävä tuuli tuo jotain ihanan villiä tuoksua jostain varmaan aika kaukaa, ei oulussa tältä haise. Sadepisarat kun räiskii naamaan niin ei voi tehdä muuta ku olla yhtä villin iloinen. Melkein parasta on pyöräillä sateessa ilman takkia. Siinä sitä viimeistään tuntee olevansa vapaa. Vapaus=märät vaatteet ja naamaan liiskaantuva tukka.

Myönnän, tuo sadejuttu ei liittynyt mitenkään mihinkään. Mutta toinen asia joka saa minut hymyilemään justnyt on lapsukaiset kotikotona (on tyhmä sanonta ja tulee aina olemaan). Niitäkin jaksaa kattella ku ei enää ole koko ajan paikanpäällä. Älyää ihan eri tavalla silleen kodin merkityksen niinku tiätsä.

Kotona sai tosiaan sitten aiheen käydä kun pikkusiskolla oli rippijuhlat. Kun virallinen pönötyskuva oli otettu, mä ja meeri lähdettiin katolle kuvailemaan. Katot on niitä toisia siistejä paikkoja.

Lopuksi yritän vielä miettiä tälle postaukselle jotain yhteistä tekijää. Se lienee aika pieni. Kenties olematon? Ei, siellä se suun ja silmien tienoilla asustaa. These things are making me smile. nääääin leviästi

nii, mix?

Ilo ilman viinaa?

Minkä takia vanhemmat, jotka itsekin joskus "vähän" ottelee, ei hyväksy sitä, että 15-vuotias lapsi kanssa "vähän" joskus ottaa? Miten sitä nykyään hauskaa pidetään ellei viinalla? Jos kerran kuussa vetää pään täyteen - joka mun kohdal tarkottaa, että muistaa vielä, mitä kaikkea on tehnyt - niin ei ole vielä paljon.
Kumminkin, kun tulee aikuiseksi, juominen jää melkein kokonaan pois.

Musta olis tosi kivaa, kun sais kertoo vanhemmil, et "tänä iltana me mennään juhlii oikein kunnolla ja meil on vähän juotavaaki mukana" eikä vanhemmat sais heti jotain sokkia. Se on niin tylsää, ku joutuu aina salailemaan kaikkea. Mul ei oo kuin hyviä kokemuksia kohtuullisesta juomisesta. Siis vastatkaa, vanhemmat, mihin te pyritte sillä kaikella kieltojen ryöpyllä!

-Safe sex-

Kodin kuvalehti 23.9.1993

Nii. mix. Luulin, että nämä ongelmat ovat vaan nykyteineillä, mut näköjään niitä on ollu jo sillon ku mää tuhisin tyytyväisenä kolmikuisena, kukkapotkarisena ja hyvinsyöneenä pikkuvauvana pinnasängyssä. Heh heh.



jk, jälki_käteen: tää ei siis suinkaan oo mikään mun mielipide/kannanotto, niinku voitte ymmärtämättömästi väärinymmärtää. laitoin vain, koska huvitti tuo kirjoitus lehdessä.
kuva

too beautiful a place for this crap a city

Tämä työtön ihminen heräsi aamulla ja lähti pyörällä kulkemaan ei tiedä minne ja päätyi tänne. Välitön wow-elämys. Nuo sopivan dekadenttiset paikat on sairaan kiehtovia. (kuten sillanaluset) Paikan on ihan varmasti löytänyt moni muukin, päätellen noista vilteistä sisätiloissa... Sillä hetkellä kuitenkin tuntui että oon ainoa ihminen täällä ikinä. Jotenkin epätodellista, en sanois sadunomaista mutta joku kieroutunut tarina siinä oli.
Siinä oli mulle kauneutta koko viikon tarpeiksi.

ps. Oon viime viikon ajan koittanut syödä terveellisesti. Kasviksia ja vähemmän hiilareita and all that. Sunnuntaina päässä napsahti ja ostin pussillisen lihapiirakoita. Taidan mennä nyt syömään niistä yhen.

preppy blue

En tiiä muistaako joku, kun vähän aikaa sitten haikailin niitten äidin nuoruusvaatteiden perään. Siitä asti oon etsinyt itelleni pikeemekkoa, (samanlaista ku äidilläkin on ollut, siksi aloitin postauksen tuolla tavalla:D), mutta tuloksetta.
Nyt kävin kuiteskin hakemassa Stockalta tuon jo aiemmin liian pitkänä tyrmäämäni Hilfigerin rakkauspakkauksen kotiin, mutta vähän sillain sijoittaako vai eikö sijoittaa -mielin! Lommo tulee kukkaroon, kun tuota pitäis siis lyhennyttääkin, mutta eikö se nyt silti kannattais? Sanokaa, että joo - vaikkette nyt kuvista niin selvää saiskaan ;)

Eipä mulla muuta. Olis kiva jos joku järkkäis jotkut juhla-juhlat ja kutsuis muntkin, vink vink.. Ehkä vois ruveta ajatteleen tätä lomaa ihan juhlana, ja nauttia joka päivästä tekemällä jotain mukavaa - sen sijaan että kaivaa napaa kotona. Vaikka sekin on kyllä ihan kivaa. Munsta tuntuu että kuulostan aina kauhean negatiiviselta:D Ei oo tarkotus.

Navankaivamisen yhteydessä voi katella Dubain-kuvia. Ois mukava päästä takas näihin tunnelmiin:

evening arska

Yksi ilta tällä viikolla on vietetty pikisaaressa. Samalla reissulla piti tietenkin katastaa tivoli, kun maailmanpyörä paistoi niin kivasti silmiin naapurisaaresta.

Aurinko paistoi niin monilla tavoilla. reetan serkun kämppä tai mikälie on wunderschön!

snabbt

Huomenna vimppa päivä ruotsin kurssia, jeje! Ihan hyvää kertausta se varmaan on ollu, vaikka melko iso osa ajasta siellä onkin vaan oottelua ku aina yhtä tehtävää kohden annetaan melko paljon aikaa.. viikonloppuna ois tarkotus viimeinkin vähän irrota täältä kotoakin sitte, ku koko viikko menny aika lailla näkemättä ketään! :)

Mutta tämmönen ilmoitus nyt, että hengissä ollaan vaikka postaukset on vähän jääny. Mulla on kaamosmasennus. Keskellä kesää.

oli pesäpesäpesä tuolla koivussa korkealla

Tekis mieli mennä rakentamaan maja pihakoivuun ja muuttaa sinne.

början av somsomsommasommaren

ehkä sittenkin vain roska linssissä

Hei taas, Anni on palannut kotiin. Viikon aikana otin ehkä tasan tämänverran kuvia, kiireempi oli sosialisoida ysikutosten kans, lätkiä mäkäräisiä (suomalainen kesäviihde) ja uiskennella järvessä, mieluiten vaatteet päällä. Ja soudella. Lapin navassa tehtiin viikon lämpöennätykset, ees nurmikolla ei voinut maata kun olo oli kuin ahvenella grillissä. Yhteenvetona, varsin kiva kesäviikko.

Oltiin tyttöjen kans tunnepullonpyöritystä. Kun hyrrä osui johonkin lappuun, piti kertoa missä tilanteessa viimeksi koki sitä tunnetta. Oli muuten yllärivaikeaa miettiä, milloin viimeksi koki myötähäpeää tai epätoivoa...

Seuraavaksi ois sellanen asia ohjelmassa kuin muutto. Ei sen kauemmaksi kuin tohon oulucityyn missä muutenkin oleskelen suuren osan ajasta, mutta silti ei saa aikaiseksi. Oon kiskonut kaikki käyttökelpoiset vaatteeni kaapista läjäksi keskelle lattiaa. Riittänee pakkausyritykseksi tälle päivää.
Kuullaan vielä, tekis mieli kirjottaa kolme postausta peräkkäin ku on niin paljon asiaa :D